Hakuohjeet 2021

Apurahahakemus tehdään sähköisesti apurahojen hakupalvelussa. Vain sähköiseen järjestelmään jätetty hakemus ja sen liitteet huomioidaan. Hakemusta tai sen liitteitä ei voi toimittaa muuta kautta. Hakemusta ei voi täydentää hakuajan päättymisen jälkeen.

Hae apurahaa klikkaamalla tästä linkistä.

Apurahojen hakuaika on 1.-28.2.2021. Apurahahakemus tehdään sähköisesti apurahojen hakupalvelussa. Vain sähköiseen järjestelmään jätetty hakemus ja sen liitteet huomioidaan. Hakemusta tai sen liitteitä ei voi toimittaa muuta kautta. Hakemusta ei voi täydentää hakuajan päättymisen jälkeen. Tutustu ystävällisesti hakuohjeisiin ennen kuin siirryt verkkopalveluun. Hakua koskeviin tiedusteluihin vastataan sähköpostitse hallinto@hes-saatio.fi.

Hengityssairauksien tutkimussäätiö tukee hengityssairauksiin ja hengitysterveyteen liittyvää tutkimus- kehittämis- ja palvelutoimintaa. Apurahoja myönnetään suomalaisille ja Suomessa asuville tai toimiville henkilöille ja yhteisöille.

Apurahoja myönnetään hengityssairauksien ennaltaehkäisyyn, hoitoon ja kuntoutukseen liittyviin tutkimuksiin ja hankkeisiin.

Säätiö tukee pääosin väitöskirjatutkimuksia. Tutkimushankkeiden avustamisessa pääpaino on soveltavan tutkimuksen hankkeissa, jotka tuovat lisätietoa hengityssairauksista ja hengitysterveydestä. HES-säätiön tukemat tutkimukset kattavat kaikki hengityssairaudet.

Säätiö ei myönnä matka-apurahoja. Matka-apurahoja ei voi myöskään lisätä/sisällyttää työskentelyapurahahakemukseen. Säätiö ei myönnä pelkkiä kuluapurahoja (laitteet ja materiaalit).

Säätiö myöntää apurahoja väitöskirjatutkimuksiin, postdoc-tutkimuksiin sekä tutkimushankkeisiin. Apurahaa voidaan myöntää koko- tai osavuotiseen työskentelyyn. Tieteellisen apurahansaajan tulee tehdä päätoimista tutkimustyötä apurahakauden ajan. 

Yksittäisen kokovuotisen työskentelyapurahan määrä on väitöskirjan tekijälle 30 000 euroa eli 2 500 euroa kuukaudessa. Tohtoreilla kokovuotiseen tieteelliseen työskentelyyn tarkoitettu apuraha on 33 600 euroa eli 2800 euroa kuukaudessa. Työskentelyn kestoa arvioidaan jakamalla myönnetty summa kuukausiapurahan määrällä. Toisin sanoen esimerkiksi 7500 euron apuraha on tarkoitettu kolmen kuukauden väitöskirjatyöskentelyyn. Vähintään neljän kuukauden työskentelyyn myönnettävä apuraha sisältää lakisääteiset vakuutusmaksut sekä tavanomaiset tutkimuksen toteuttamiseen liittyvät matka-, materiaali-, laite- ja työhuonekustannukset sekä mahdollisen yliopiston yleiskustannuslisän. Edellä mainittuja kuluja ei eritellä hakemuksessa. Mikäli hakijalla on lisäksi muita kuluja, tulee ne eritellä hakemuksessa niille varattuun kohtaan (ulkopuoliset palvelut, tutkimustarvikkeet).

Säätiön tukemat tutkimushankkeet voivat olla useampivuotisia. Tutkimusryhmän jäsenten tulee (tutkimusryhmän johtajaa lukuun ottamatta) olla apurahansaajia eli hakemukseen merkittyjä työryhmän jäseniä, jotka tekevät päätoimista tutkimustyötä henkilökohtaisen apurahakauden ajan. Säätiö voi myöntää myös osittaista rahoitusta hankkeisiin. Hankkeen työryhmän jäsenille myönnetyt apurahat maksetaan henkilökohtaisten maksatuspyyntöjen perusteella. Hankekuluihin voi sisällyttää myös kuluja, esimerkiksi tutkimushoitajan palkkaukseen. On syytä huomata, että tutkimusryhmässä olevat väitöskirjan tekijät hakevat erikseen henkilökohtaista apurahaa, ei osana hanketta. Tutkimusryhmän johtaja ei siis voi hakea apurahaa väitöskirjan tekijälle. Sen sijaan hän voi antaa suosituksensa henkilökohtaisen hakemuksen tueksi. Hankehakemuksessa tulee kuitenkin nimetä kaikki tutkimusryhmän jäsenet, vaikka väitöskirjan tekijöille ei voi hakea apurahaa osana hanketta. Säätiö myöntää pääsääntöisesti työskentelyapurahoja, ei rahoitusta palkkaan. Poikkeuksena tutkimushankehakemukset, joihin voi sisällyttää esimerkiksi tutkimusavustajan palkkakuluja.

Täyttäessäsi apurahahakemusta, kiinnitä huomiota oikean käyttötarkoituksen valintaan. Käyttötarkoitusvalikossa on vaihtoehtoina väitös, tutkimus (post-doc), tutkimushanke ja teemahaku. Väitöskirjaan tähtäävissä tutkimuksissa/hankkeissa valitaan aina käyttötarkoitukseksi väitös. Väitöskirjan jälkeisen tutkimustyön osalta voidaan käyttötarkoitukseksi valita joko tutkimus tai tutkimushanke riippuen, hakeeko apurahaa itselle vai tutkimusryhmälle. Teemahaku valitaan vain silloin, jos on tarkoitus hakea vuosittaisen teemahaun teeman mukaista laajempaa tutkimushanketta. Mikäli tutkimusaihe liittyy teemahaun teemaan, mutta tarkoitus on hakea apurahaa itselle korkeintaan vuoden mittaiseen työskentelyyn, älä valitse käyttötarkoitukseksi teemahakua, vaan valitse tutkimus/tutkimushanke. 

Apurahahakemukseen tulee liittää tutkimussuunnitelma, josta on käytävä ilmi tutkimuksen taustat ja tavoitteet, tutkimusmenetelmät, toteutus ja aikataulu, kustannusarvio ja viestintäsuunnitelma. Lisäksi hakemukseen liitetään ansioluettelo (max. 3 sivua), julkaisuluettelo, raportti edellisen apurahan käytöstä (väli/loppuraportti) ja mahdollinen suosittelijan lausunto.

Apurahat maksetaan sen kalenterivuoden aikana, jolloin ne on myönnetty. Eli vuonna 2021 myönnetty apuraha maksetaan vuoden 2021 loppuun mennessä. Apurahansaaja voi halutessaan käyttää apurahan seuraavan vuoden puolella. Säätiö kuitenkin edellyttää, että apurahan käytöstä raportoidaan myöntövuotta seuraavan vuoden toukokuun loppuun mennessä. Vuoteen 2018 saakka apuraha on ollut aina sen verovuoden tuloa, jona se on ollut nostettavissa. Vuodelta 2019 toimitettavasta verotuksesta lähtien stipendit, opintorahat ja muut apurahat sekä palkinnot ovat TVL 82 §:n 2 momentin (12.1.2018/13) mukaan sen verovuoden tuloa, jona ne maksetaan. Sillä ei ole merkitystä, milloin apuraha todellisuudessa käytetään.

Yksityisten tahojen opintoja, tieteellistä tutkimusta tai taiteellista toimintaa varten myöntämät stipendit ja apurahat ovat verottomia, jos niiden sekä julkisyhteisöiltä ja Pohjoismaiden neuvostolta saatujen stipendien, muiden apurahojen, opintorahojen ja palkintojen yhteismäärä tulon hankkimisesta ja säilyttämisestä johtuneiden menojen vähentämisen jälkeen on korkeintaan yhtä suuri kuin valtion vuotuinen taiteilija-apuraha. Jos apurahoja yms. on verovuoden aikana ollut nettomääräisesti enemmän kuin vuotuisen taiteilija-apurahan enimmäismäärä, ylimenevä osa on veronalaista ansiotuloa (TVL 82 §:n 2 momentti). Apurahojen verovapaa enimmäismäärä vuonna 2020 oli 23.376,45 €.

Säätiön hallitus, jossa on varmistettu korkeatasoinen hengityssairauksiin liittyvä tieteellinen asiantuntemus, päättää apurahojen jakamisesta. Säätiö ei kommentoi yksittäisten hakijoiden hakemusten arviointiprosessia.

Apurahojen hakuaika päättyy vuosittain helmikuun loppuun mennessä. Päätökset myönnetyistä apurahoista lähetetään toukokuun alkuun mennessä. Myönnettyjen apurahojen maksatus aloitetaan yleensä toukokuussa. Apurahat maksetaan maksatuspyyntölomakkeiden saavuttua säätiöön.

Ennen kuin apuraha maksetaan saajalle, saaja sitoutuu saamisvuotta seuraavan vuoden toukokuun loppuun mennessä toimittamaan selvityksen apurahan käytöstä ja sen turvin saaduista tutkimustuloksista sekä tekemään pyydettäessä veloituksetta tutkimuksesta lyhyen lehtiartikkelin tai keskeneräisestä tutkimuksesta katsauksen Hengitysliiton julkaisuihin. Artikkelia tai katsausta voidaan käyttää myös säätiön vuosikertomuksessa.

MYEL-vakuutus koskee apurahansaajia, joille on myönnetty Suomesta taiteelliseen tai tieteelliseen toimintaan tarkoitettu apuraha. Lain mukaan vakuutusvelvollisuus koskee kaikkia niitä Suomen sosiaaliturvan piiriin kuuluvia apurahansaajia, jotka ovat saaneet Suomesta myönnetyn työskentelyapurahan. Apurahan tulee olla tarkoitettu vähintään neljän kuukauden taiteelliseen tai tieteelliseen työskentelyyn Suomessa ja määrältään sen on oltava vähintään 1 330,00 euroa, mikä vastaa vuosiansiona 3 980,00 euroa (vuoden 2020 tasossa).

Tietyin edellytyksin vakuuttamisen piiriin kuuluvat myös ulkomailla tapahtuva apurahatyöskentely ja ulkomaalaisen Suomessa tekemä apurahatyö, mikäli apurahansaaja kuuluu apurahatyöskentelyn aikana Suomen sosiaaliturvalainsäädännön piiriin. Vakuutusvelvollisuus koskee niin henkilökohtaisen apurahan saaneita kuin työryhmässä apurahalla työskenteleviä.

Lisätietoja Melasta
 

Elinympäristössä esiintyviä terveyshaittoja tunnistetaan, ehkäistään ja poistetaan, jotta voidaan turvata ihmisille terve elinympäristö. Ympäristöterveyteen sisältyvät ne ihmisen terveyden ja sairauden näkökulmat, joihin ympäristötekijät vaikuttavat. Ympäristöriskejä hengitysterveyden näkökulmasta ovat esimerkiksi ilmastonmuutoksen vaikutukset, tupakointi, virukset (esim. Covid-19) ja bakteerit sekä työperäiset altisteet.

Maailmanlaajuisesti tarkasteltuna Suomessa ilma on edelleen puhdasta ja ilmansaasteita on vähän. Suomalaiset eivät kuitenkaan ole suojassa ilmastonmuutoksen vaikutuksilta. Kaukokulkeutumana tulee sekä lähialueilta että eri puolelta Eurooppaa pienhiukkasia teollisuuden päästöistä. Hellejaksoina laajoista maastopaloista aiheutuvat savuhaitat huonontavat ilmanlaatua myös Suomessa. Lisäksi yhä pidentyvät hellejaksot ja eläinten välittämät sairaudet koettelevat ihmisten terveyttä. Kaupungistuminen kaventaa ihmisten suoria kontakteja luontoon. Teollistuneissa maissa allergiat ja tulehdusperäiset sairaudet ovat yleistyneet, kun luonnon monimuotoisuus ja ihmisten luontoyhteys ovat vähentyneet. Lisäksi lämpenevä, yhä sateisemmaksi käyvä sää tuo mukanaan rakennusten kosteusongelmia.

Hengityssairauksien tutkimussäätiö julistaa vuodelle 2021 teemahaun Hengitysterveys ja ympäristöriskit. Tällä tuetaan tutkimusta, jossa etsitään vastauksia ympäristöriskien vaikutuksista hengitysterveyteen sekä näiden riskien ennaltaehkäisyyn hengitysterveyden näkökulmasta. Lisäksi tuetaan tutkimuksia, joissa ympäristöriskien toteutuessa selvitetään ja tunnistetaan hengitysterveyden näkökulmasta kokonaisvaltaista hoitoa sekä vaikutuksia arkeen, kuntoutukseen tai muihin palveluihin. Mahdollisia aihepiirejä ovat kaikki hengitysterveyteen vaikuttavat ympäristöriskit.

Rahoitusta voi hakea kolmen vuoden työskentelyyn enintään yhteensä 90 000 euroa (30 000 euroa/vuosi). Säätiö voi myöntää teemahaussa myös osittaista rahoitusta. Teemahaussa rahoitettavalle hankkeelle voidaan myöntää apurahaa sekä työskentelyyn että kuluihin. Myönnettävä apuraha maksetaan hankkeen vastuulliselle johtajalle, joka jakaa apurahan hankkeen sisällä. Säätiö ilmoittaa Melaan työryhmäapurahan. Työryhmän johtajalla on velvollisuus ilmoittaa Melaan niiden työryhmän jäsenten tiedot, jotka työskentelevät kyseisellä apurahalla. Apuraha maksetaan korkeintaan vuodeksi kerrallaan. Ennen kuin apuraha maksetaan hankkeelle, sitoutuu hankkeen johtaja toimittamaan hankkeen kulusta vuosittaisen raportin, jossa on selvitys apurahan käytöstä ja sen turvin saaduista tutkimustuloksista sekä tekemään veloituksetta tutkimuksesta lyhyen lehtiartikkelin tai keskeneräisestä tutkimuksesta katsauksen, joka julkaistaan Hengitysliiton julkaisuissa. Artikkelia tai katsausta voidaan käyttää myös säätiön vuosikertomuksessa.

Hakiessasi rahoitusta teemahaussa, valitse hakemuksen käyttötarkoitusvalikosta kohta Teemahaku.